Aihe: Jawa 350 ja velorex sivuvaunu

[Arto Alalääkkölä]

Onko kellään neuvoja miksi jawa on ihan hyvä ajaa ilman sivuvaunua, mutta kun vaunu on kiinni niin kytkin hakkaa ja ei enää kohta irroita. Levyt ja jouset vaihdettu. Jawa on 1990 mallia

[Jaakko Latvanen]

Arvailun puolelle menee, eli suhtaudu varauksella.  Ja odottele parempia tietäjiä.  Minulla kokemusta vain kuuskytlukulaisesta Jawasta.  Kun kytkin ei luista tai siis sitä ei luistateta, ja pitää oikein, niin sekä ulompi että sisempi kytkinpyörä pyörivät samaa nopeutta, eli ovat ikäänkuin yhtä puuta.  Silloin kun kytkintä luistatetaan, noiden kytkinpyörien välillä on nopeusero.  Aika useissa nykyrakenteissa siinä kytkinpyörien välissä on neulalaakeri.  Ja joissakin rakenteissa laakerimetallinen pusla.  Vanhassa Jawassa siinä ei ollut mitään laakerointia erikseen, vaan teräksiset kytkinpyörät, joiden välissä toimi sitten liukulaakeri ilman varsinaista laakerimetallia silloin kun tuota nopeuseroa oli eli kytkintä luistatettiin tai se luisti.  Kun siihen väliin kului löysää, se ilmeni niin, että liikkeelle lähtiessä kytkin yhtäkkiä haukkasi kiinni; liukupinta pääsi aavistuksen kääntymään vinoon ja haukkasi.  Se oli sorvarin helppo korjata niin, että otti ulommasta pyörästä tavaraa pois ja painoi laakerimetallisen holkin oikeilla sovitteilla paikalleen, ehkä liimatenkin.

Kuten kerroin, en tunne noiden uudempien Jawojen rakennetta tuosta kohtaa.  Voisiko tuo oire johtua tuon kytkinpyörien välisen laakeroinnin ongelmasta, joka tulee sivuvaunun kanssa esille, kun liikkeelle lähtö on raskaampaa?

jaakkovaakko

Edit:  Muisti taas kerran pätki.  Taitaa tuo laakerointi olla teknisestsi Jawassa niin, että ulompi kytkinpyörä on liukulaakeroitu suoraan vaihdelaatikon akselille?  Mutta joka tapauksessa, kytkinpyörien välissä ei saa voima siirtyä kuin levyjen kautta.  Kun kiristät sisempää kytkinpyörää paikallaan pitävän ns. kytkimen keskimutterin, niin jäähän se ulompi kytkinpyörä pyörimään vapaasti silloin, kun kytkinlevyt eivät ole paikallaan?  Jos ei jää, on joku rikka väärin kasauksessa.  Ja tuo aiemmin kirjoittamani pitää kyllä paikkansa sikäli, että jos tuohon liukulaakerointiin on kulunut liikaa välystä, sillä voi olla taipumus haukkaille kytkintä raskaampaa kuormaa vasten luistatettaessa.

[Lauri Puirola]

Siinä uloimman kytkinkehän ja pääakselin välissä on paksuseinäinen holkki. Holkin kun poistaa niin kytkinkehän saa nuljautettua ketjuineen pois niin että ei tarvitse irrottaa ensiöratasta. Toimii muissa Jawan moottoreissa mutta ei noissa uusimmissa 63 numeroilla alkavissa moottoreissa, mutta niissä saa ketjun katkaistua liittimen avaamalla. Pääakselilla kuuluu olla pari milliä paksu prikka laakeria vasten, se jos unohtuu niin kytkin ei toimi ollenkaan.




L&K.

[Arto Alalääkkölä]

Kiitoksia ohjeista. Pitää nyt purkaa ja tarkistella vähän tuota kytkinasetelmaa. Josko vika noista löytyisi

[Arto Alalääkkölä]

Purin nyt kytkimen ja kaikki näyttäisi olevan OK. Laitoin muutamoia kuvia jos jollakin kellot soittais. Tuo piikkisika on erinlainen kuin monessa you tube videossa. Oisko siinä jotain, tai sitten tuo o-rengas piikkisian pohjalla. Siitä jossain on mainintaa että se voi aiheuttaa kytkimen 'hirttämistä'

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Jaakko Latvanen]

Nuo kuvat nyt heitti meikäläisen ihan ymmälleen.  Minun ymmärryksellä kytkinlevyjen pitää olla ulommassa kytkinpyörässä ulospäin suuntautuvilla sakaroilla kiinni, niinkuin tuossakin näyttäisi olevan.  Mutta joka toisen kytkinlevyn pitää olla sisemmässä kytkinpyörässä kiinni sisäänpäinsuuntautuvilla sakaroilla; sitä en tuosta nyt oivalla ollenkaan?  Ja kuvassa näyttäisi, että alimmainen levy nojaa omituiseen kohtaan?

Minun pitäisi nähdä nyt levyt, ja tuo ylin painelevy toiselta puolelta, että voisin ymmärtää alkuunkaan tuon rakenteen.  Onhan nuo kaikki osat tarkoitettu samaan kytkimeen?

No, toivottavasti joku tuon mallin tunteva osaa auttaa.  Mutta ei tuollainen kytkin ole salatiedettä.  Minun ymmärryksen mukaan veto tulee kampiakselilta ulommalle kytkinpyörälle, siirtyy sakaroiden avulla joka toiseen kytkinlevyyn, ja kun kytkintä ei vedetä, edelleen levyjen kitkan avulla niihin muihin joka toiseen kytkinlevyyn, mitkä taas ovat jollain sakaroilla kiinni sisemmässä kytkinpyörässä, ja edelleen vaihdelaatikon pää-akselissa.  Kun kytkintä vedetään, levyjen välinen kitka häviää, ja ulompi ja sisempi kytkinpyörä eivät välitä voimaa.  Ja levypakan on minun ymmärrykseni mukaan välitettävä voimaa joka välissä, rakenne ei voi poiketa missään kohtaa, tai ei ainakaan ole tarkoituksenmukaista, että se poikkeaisi. Siis sekä ylin että alin levy ovat toisessa kytkinpyörässä sakaroilla ja vastaavat toiseen kytkinpyörään levyä vastaavaan pintaan, ei mihinkään epämääräiseen?

Minun isäni - perheensä kaksipyöräisiä korjaamalla elättänyt mies - aina opetti, ettei purkaessa osia laitella mihinkään rautalankoihin järjestykseen.  Ei ole mitään takeita, että vanha vehje on ollut oikein kasassa.  Pitää miettiä, miten sen on tarkoitus toimia; vasta sitten voi olla varma, että kasaa oikein.  Ja kaikki sovitteet on mitattava tai tunnettava näppituntumalla, ei niidenkään osalta voi luottaa mihinkään entiseen, kyläsepän tai omistajan itse sepittämään.

Eli odota jonkun tietävän ratkaisua, tai ota mietintämyssy päähän ja käy tuo rakenne läpi, miten sen pitää toimia?

Jaakko

[Arto Alalääkkölä]

Kiitokset kommenteista, voi juurikin olla niin että koonti vanhan pohjalta onkin väärä. Tämän kytkin on ollut rikki aiemminkin ja nuo piikkisian sakarat oli murtuneet. Kuitenkin esim workshop manula kuva kytkimestä on eri, eli en oikein tiedä mikä on oikein. Nuo levyt ja piikkisika on kuitenkin uudet jawamarkt nettikaupasta.
Laitan kytkinpakasta kuvan ja nuo koontikuvat venäläisestä manuskasta ja workshop manuaalista (englanninkielinen)

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Martti Korhonen]

Joo, kyllä nämä kannattaa ajatuksen ja räjäytyskuvan kanssa koota. Viisi IC:n konetta olen purkanut ja neljästä puuttui kampiakselin sivuttaisen liikkeen estävät aaltolevyt. Epäilemättä Jawapuoleltakin löytyy jotain palikoita jotka tahtovat kyläsepän käsittelyssä unohtua pöydälle.

[Jaakko Latvanen]

" Tulis näitä kelloja kun olis noita kuoria..."
jv

[Arto Alalääkkölä]

Kun ei oikein vikaa löydy, niin olisko tuon piikkisian O-renkaan vaihto tarpeen (luin siitä jostain aiemmin) ja mistähän sen saisi (120*3)?
Onko jokin öljy erityisen hyvä?
PItäisikö nuo viisi kytkinjousta kiristää ihan oikeaan momenttiin ja mikähan se olisi?

Nämä vain ajatusia kun ei järki oikein kerro mikä olisi syy.

[Arto Alalääkkölä]

Olisiko järkeä vaihtaa koko kytkinpakka 3-jousiseen esim 634 malliin?

Nyt ei oikein etene ja kytkin ei tuosta parane. Jossain netin ohjeessa oli maininta tuosta 120*3 kumista pakan pohjalla, että se aiheuttaisi hakkaamista. Onkohan tuolla mitään pohjaa?

[Jaakko Latvanen]

Tervehdys taas!

En noista kuvista oikein saanut ideaa tuosta rakenteesta; enemmän erikoiselta näyttää?  Tuo nollarengas lienee jokin vaimennin?

Sujuukos sinulta englanninkielisen tekstin ymmärrys?  Tälläsen artikkelin löysin haulla "jawa 640 clutch":

http://www.dusko-lolic.from.hr/jawaclutch/

Siinä on kotiasentajalla ollut kovasti probleemaa samanlaisen kytkimen kanssa.  Hänen ohjeenaan on tehdä silicon-tiivistemassasta tuo vaimentimena toimiva rengas, juttu selitetty tarkasti ja kuvien kanssa artikkelissa.  Öljyä ja liuttimia kestävää, riittävästi lämpötilareserviä omaavaa siliconi-tiivistetahnaa osti autotarvikeliikkeestä, leikkasi sen suuttimen niin, että reikä oli tasan kolme milliä, siitä puristi tasaiselle pinnalle riittävän pitkän pötkön ja jätti muutamaksi päiväksi kuivumaan.  Leikkasi tai vuoli pötkön irti tasosta, ja laittoi sen siihen uraan.  Se ei ole tiiviste, ei väliä vaikka laittaisi monesta osasta ja jäisi rakoja.  Paksuuteen riittää melko tasapaksu, ei ole ampumaväline.  Ja tuloksena "uusi pyörä", kytkin toimii.  Siis kirjoittajan mukaan, en ole tuollaista nähnytkään koskaan.  Eikä kirjoittajakaan takuuta anna, vaan "omalla vastuulla" kirjoittaa.

Ehkä olisi kokeilemisen arvoinen asia, ei kai tuossa mitään häviäkään?  Tuossa artikkelissa on tarkka mitta sille kehälle, minkä mittaiseksi hän leikkasi sen kuivatetun pötkylän, vaan jo sen unohdin - jotain sataa 77 mm tais olla?  Halkaisija kertaa pii eli 3,14 kuitenkin.

Älä menetä uskoa, mitä kovemmin vastustaa, sitä juhlavampaa on kun viimein onnistuu!

- toivoo ja uskoo jaakkovaakko

PS.  Jos teksti ei käänny tai jotain kohtaa et ymmärrä, voin yrittää auttaa vaikka täällä palstalla.  Siis tuo englanninkielinen; jos tätä tekstiä et ymmärrä, siinä on jonkun muun autettava... siis oikeasti joskus tekstini on hieman vaikeaselkoista, en niinkään sinun ymmärryskykyäsi epäile.

EDITEDIT:

No niin, kääntelin lauantaiaamun askareina tuon edellä laittamani linkin tekstin, lisään sen tähän.  Vielä tässä korostan, että teksti on käännös yksittäisen jawanomistajan kytkimen korjauksen kertomuksesta.  Minulla ei ole mitään tietoa, onko siinä mitään järkeä, enkä ota mitään vastuuta edes käännöksestä, vaikka oletankin ymmärtäneeni tekstin asian oikein.  Jos esimerkiksi Jawasakki haluaa kopioida tekstin, se on vapaasti käytettävissä, mutta kääntäjää ei tarvitse mainita; vastuuta en ota...  Jos sen joku kopioi, suosittelisin printtaamaan alkuperäisen vierelle, jotta kuvat ovat mukana, tai askartelemaan käännöksen kuvien väliin, irrallisena tekstinä ei ole kovin käyttökelpoinen, siis ilman kuvia.

Mutta tästä alkaa käännökseni, silhuplee:

Tämä siis ei ole minun tekstiäni, vaan käännös tästä linkistä  http://www.dusko-lolic.from.hr/jawaclutch/

Jawan mallien 638, 639 ja 640 tarttuva kytkin

Jawa-moottoripyörät ovat kestäviksi rakennettuja ja yksinkertaisia, niissä ei ole juuri särkyviä kohtia.  Kuitenkin, kuten monissa muissakin merkeissä, niissä on muutamia huonosti suunniteltuja kohtia.

Yksi niistä on kytkin.  Minun Jawani kytkin oli kamala kun ostin pyörän, joka oli seissyt tallissa käyttämättömänä kymmenen vuotta.  Kytkin oli karkea, jäykkä, ratiseva, tarttuileva, ravistava, laulava, ääntelevä… ajoittain lähes mahdoton ajaa!  Tiedän pari muutakin Jawaa, ja niissä molemmissa on sama ongelma, vaikkakin lievempänä.  Niiden omistajat ovat oppineet elämään ongelman kanssa.  Jos Jawasi moottori näyttää samalta kuin kuvassa yllä, ja luulet että on normaalia että kytkin ei toimi kunnolla, usko minua, sen voi korjata.

Kun yritin tehdä Jawastani toimivaa, kokeilin ensin puolen tusinaa eri viskositeettisiä ja eri valmistajien öljyjä vaihteistoon, ilman tulosta.  Hioin levyt santapaperilla.  Se auttoi jonkin verran, mutta vain hetkeksi (kesti muutaman sata kilometriä).  Tilasin uuden kytkinlevysarjan, ja sama tulos kuin levyjen hiomisella toistui, eli kesti vain hetken.

Lopulta, olen paikallistanut syypään!  Se on O-rengas kytkinrummun urassa, osa 27 seuraavassa kuvassa:

- - - -

On vaikea uskoa että tuo pieni osa voi aiheuttaa niin paljon ongelmia.  Se ei ole öljytiiviste, niinkuin näyttää.  Se on vaimentaja, jotakin joustavaa joka painaa levyjä ja vaimentaa värinää, kun kytkin on kiinni (Siis tarkoittaa kun se ei luista, sitä ei vedetä).

Korjauskäsikirjassa sanotaan, että O-renkaan täytyy ponnistaa 0,3 – 0,5 milliä urasta ylös.  Sitä ei kirjassa sanota, että sen täytyy olla hyvin joustava, mutta sen täytyy, jotta se toimisi.

Yritä ja erehdy -malli toistui.  Ensin tilasin uuden O-renkaan www.mz-b.com :sta, ja se toimi!  Valitettavasti vain muutaman kuukauden.

Yritin tunkea kaikenlaisia materiaaleja uraan.  Toiset toimivat vähän paremmin kuin toiset, mutta mikään ei täysin.  Ne joko kovettuivat ja kutistuivat ajan kuluessa (etenkin kylmien talvikuukausien aikana), tai turposivat öljykylvyssä, jolloin kytkin ei irrottanut täysin.

Itse tehty vaimennin

Osoittautui, että oikean materiaalin löytäminen ja oikea muoto ja mitta on mahdollista tekemällä itse.

Mene autotarvikeliikkeeseen ja pyydä myyjää esittämään joitain yleiskäyttöön tarkoitettuja silikooniperustaisia tiivistysaineita.  Etsi sellainen, jonka ominaisuuksissa mainitaan pysyvästi joustava ja öljyä ja kuumuutta kestävä.  Ne ovat sitä tavallisesti kaikki.

Tässä esimerkki erään silikoonitiivistemassan etiketistä:

”Kuvaus
Liuotinvapaa, pysyvästi joustava, tiivistää sileitä pintoja, joiden väliin aine päästään laittamaan (jopa purkamatta)

Ominaisuudet
Laaja lämpötila-alue -50...+300 (lyhyt lämpöpiikki) erinomainen bensiinin, dieselöljyn, rasvan, veden, meriveden, auringonvalon ja otsonien vaikutuksien kesto.”


Vaimentimen tekeminen tiivisteaineesta on helppoa.  Toleranssit eivät ole tarkkoja, eikä tiivisteen tarvitse olla yhtenäinen rengas (muista, se ei ole öljytiiviste).  Alkuperäisen vaimenninrenkaan mitat ovat 120 x 3 mm.

Tavallisesti massatuubien syöttökärki on kartiomainen ja sen voi leikata poikki sopivasta kohtaa, jotta tiivistepalko tulee oikean paksuiseksi.  Leikkaa niin, että kärjen sisämitta on 3 mm tasan halkaisijaltaan.

Ota joku tasainen ja puhdas pinta, vähintään 380 milliä pitkä. (120 mm x Pii).  Ehkä pinta kannattaa öljytä ohuesti, jottei uusi rengas tartu siihen liikaa.  Purista tiivisteaine kärjen läpi pitäen kärkeä noin sentti – kaksi pinnan yläpuolella.  Vedä kärkeä, jotta saat pinnalle 380 milliä pitkän palon.  Saattaa vaatia hieman harjoittelua, ennenkuin palko on täydellinen.

Älä huolestu, jos palko ei ole paksuudeltaan jatkuvasti sama.  Tee palkoa niin pitkälti, että voit leikata huonot kohdat pois.  Kun se ei ole öljytiiviste, sen ei tarvitse olla yhtenäinen ja jatkuva.  Sen voi yhdistää monesta pätkästä, eikä se vaikuta toimivuuteen mitenkään.

Jätä palko kovettumaan.  Älä ole kärsimätön, anna sen kuivua riittävästi, ja sitten odota vielä lisää.  Muutama päivä ei ole liikaa.  Lopuksi, irrota palko pinnalta, ja leikkaa se oikeaan mittaan (377 mm tasan).

Asennus

Tässä ohjeet korjaamokäsikirjasta, kahdelta sivulta jotka käsittelevät kytkintä, lyhennettynä:

- laske pyörä oikealle kyljelleen, niin et joudu tyhjentämään öljyjä laatikosta
- laita käynnistys/vaihdepoljin käynnistysasentoon
- irrota kytkinkopan ruuvit, poista koppa
- irrota kytkinjousia ja sisempää kytkinasetelmaa pitävät 5 pulttia, nosta levypakka kehikkoineen yhdessä pois
- irrota vanha O-rengas, asenna tekemäsi palko
- kasaa kaikki takaisin

Tee testiajo ja ylläty, sinulla on uusi pyörä.  Minusta se tuntui kokonaan toiselta pyörältä. 
Kytkin on viimein kunnossa, se ei koskaan tarttuile, ja Jawan erikoisuus puoliautomaattinen kytkin on ilo.  Laitoin tuon omatekoisen vaimentimen yli vuosi sitten, ja kytkin on edelleen silkinpehmeä kuten heti ensimmäisenä päivänä.

Rajoitteet:

Kirjoittaja ei ota mitään vastuuta, ja vielä vähemmän minä käännöksestä; omalla vastuulla teette jokainen!

[Arto Alalääkkölä]

Kiitokset Jaakko,
Yritän tuota kikkaa. Toivottavasti toimii 

[Jaakko Latvanen]

Kiitokset kiitoksista!

Kysyit momentista noille kytkinjousien pulteille.  Jossain vanhoissa moottoripyörissä, ainakin Husqvarnassa, oli sellainen rakenne, että muttereilla säädettiin jousien kireys, ja mutterit lukittiin rautalangalla.  Siinähän on varsin tarkkaa silloin - oikean kireyden lisäksi - se, että jouset ovat keskenään samassa jäykkyydessä, muuten kytkin aukeaa vinoon eikä irroita kunnolla.  Jawan rakenne ei tuosta kuvasta oikein selviä, vanhoissa oli sellaiset sokat, ja niitä vain kolme.  Sokka saneli kireyden, mutta kolmejousisessa oli joskus myös vinoon avautumisen ongelmaa, ja sitä pystyi, jos jaksoi pulata, ohuilla rikoilla tai varsinaisilla säätölevyillä korjaamaan.  Suoraan aukeava kytkin aina irrottaa puhtaammin.

Kaikissa niissä nykyvehkeissä, mitä olen itse nähnyt, rakenne on niin, että pultit kiristetään kiinni asti, pultti vastaa johonkin muualle kuin jouseen, eikä sillä voi vetää tuota jousta kireämmälle kuin on tarkoitettu.  Kyllähän niissäkin voisi sitä suoraan aukeamista rikoilla tai säätölevyillä jousen jommalle kummalle puolelle laittamalla korjata, mutta liekö tarpeen tuossa viisijousisessa?  Kireys sellaiseen kohtuulliseen, minkä sanelee pultin koko ja mahdollisesti alumiinisessa osassa oleva mutterikierre, ja tässä rakenteessahan ei pultin kireydellä ole kytkimen toimintaan mitään vaikutusta.  Ei vedä kierteitä rikki eikä jätä niin löysälle, että aukeavat omia aikojaan?

Toivotaan, että tuo ulkomaan poika tiesi mitä kirjoitti, ja että kytkin tulee kuntoon!

Jaakko, yökyöpeli...