Seitkytluvun alussa nuorna miesnä ihan työkseni rekkoja ajoin hetken aikaa, enemmäkseen etteenpäin, mutta pit joskus perruuttaakin. Täysperää en kovin paljon kuskaillut, että ei siinä taito vielä täyden ammattilaisen tasolle noussut. 80-luvun loppupuolella, silloin kuuluin jo kaulusköyhälistöön, muutaman keikan kävin muistoja verestämässä; silloin vielä meni laituriin itteasiassa melko kivuttomasti täysmittanen elintarvike-täysperä. 90-luvulla muutaman kerran käin vähän Fuller-lootasta Sisua koittamassa, pienellä lenkillä hukkasin muistaakseni ensimmäisessä risteyksessä vaihteet ja pit alusta alottaa, mutta muutaman kymmenen kilometrin lenkin jälkeen loppu rusahtelukin laatikosta eikä ennää ollu pakko kytkintä polkee ollenkaan. Tuon jälkeen en oo vissiin kuorma-auton kopissa ees käyny. Maansiirtokonneitten lähellä en oo ollu sitte seitkytluvun. Saattas olla hakusessaan, mutta niiko kirjotin, mukava vois olla jossain puuhapuistossa koittaa, jos tilaisuus ois!
Vaikka tottuuven nimissä, kun tuon Kian työntää takaperin tuohon meijän autokatokseen, mihin on tultava peilin puolelta - tai ei sillä puolella oo ennää aikoihin ollu väliä, kun ei pää käänny niin paljoa että muuten kun peileistä vois kattoo miltään puolelta - ja vähän kahteen suuntaan kurvaten, niin aika ussein joutuu kerran nykäsemmään etteenpäin enneko linja on oikea...
muistel taas jv
