Jo ennen toista maailmansotaa USA:ssa huomattiin, että puolan tulee olla kyketty siten, että sen keskielektrodille tulee miinus.
Näin tulpan kärkien läpilyöntiin tarvitaan n. 30% pienempi jännite.
Samalla tulpan keskielektrodin kulminen on vähäisempää.
Puola voidaan käämiä antamaan keskielektodille miinus, riippumatta onko akkujännitteen miinus vai plussa rungossa.
Mutta onhan noita boksereita, joissa toinen tulppa saa ” väärinpäin” olevan jännitteen, eikä se menoa haittaa.
Toki esimerkiksi 2 CV:n ohjeessa käsketään kytkeä tulpan johdot ”ristiin” märävälein.
Ydinkysymys on, miten tietää kuinka päin se toisiojännite on.
Vanhoissa autosähkökirjoissa on erilaisia lyijykynäkonsteja, joilla pystyy tuon määrittämään.
Itse mittailin noita kipinöitä joskus 15 vuotta sitten ja tein niistä jutunkn Huimapyörään. Se ol sitä aikaa kun Huimapyörässä oli tekniikkajuttuja. Silloin esitteln jutussani siellä saksalaisen keksimän mittakärkivempeleen, jolla pystyy määrityämään suurjännitteen napaisuuden. Silloin teinkin sellaisen vempeleen ja totesin sen toimivan.
Kotikoneella minulla on siitä kuvakin.
Noista lyijykynä/ huntumittauksista minulla ei ole kokemusta.
Edit:
Alla kipinän polariteettitesteri.
Punaiseen todaan suurjännite, ke-vi runkoon.
Säädetäänkun kärkivälit on yhtäsuuriksi (esim 2-4 mm).
Se napa on negatiivinen, jonka puolen terävästä kärjestä kipinä hyppää
Toisessa kuvassa eristyjännitetesterillä mitattuja ilmavälin läpilyöntijännitteitä:eri polariteeteilla ja vaihtojänitteellä.
Kolmanennessa juttua negatiivisen kipinäjännitteen eduista.
[ylläpito on poistanut liitteen]
